Parashat Tzav on yksi Tooran, juutalaisen Raamatun, lukujaksoista. Se löytyy kolmantena kirjana, nimeltään Leviticus (Vaikra). Tzavin nimi heprean kielellä tarkoittaa ”käske” tai ”käskeä”. Tämä lukujakso jatkaa edellisen lukujakson, Parashat Vayikran, teemoja ja keskittyy erityisesti pappien velvollisuuksiin ja uhritoimitusten yksityiskohtiin.
Parashat Tzav käsittelee pappien osallistumista uhritoimituksiin, joita suoritettiin muinaisessa temppelissä. Se tarjoaa yksityiskohtaisia ohjeita pappien roolista uhritoimitusten valmistelussa, teurastuksessa, polttamisessa ja uhrien syömisessä. Pappien tuli noudattaa tarkkoja rituaalisia sääntöjä, jotta uhritoimitukset suoritettaisiin asianmukaisesti ja hyväksyttävästi Jumalalle.
Lukujakso esittelee myös erilaisia uhreja, kuten kiitosuhrin, syntiuhrin ja sovitusuhrin. Nämä uhrit olivat tärkeitä tapoja ilmaista uskonnollista omistautumista ja pyhitystä Jumalalle. Parashat Tzav korostaa myös uhritoimitusten puhtauden merkitystä ja pappien vastuuta varmistaa, että temppelissä suoritettavat rituaalit toteutettiin tarkasti.
Tzav sisältää myös ohjeita pappien voitelusta, mikä symboloi heidän vihkimystään pyhään palvelukseen. Lisäksi lukujakso mainitsee eräitä sääntöjä koskien pappien syömisiä temppelissä, kuten tiettyjen osien tulemista papille kuuluviksi.
Vaikka Tzav käsittelee erityisesti muinaisen temppelin aikaisia rituaaleja, siitä voidaan löytää myös opetuksia ja merkityksiä nykypäivän elämään. Esimerkiksi sen korostus puhtauden ja pyhyyden tärkeydestä voi rohkaista ihmisiä olemaan tietoisia omasta moraalisesta ja henkisestä hyvinvoinnistaan sekä kunnioittamaan pyhyyttä eri muodoissaan.
Parashat Tzav on tärkeä osa juutalaista perinnettä ja sitä luetaan synagogassa erityisenä viikon lukuna. Se tarjoaa syvemmän ymmärryksen muinaisen juutalaisen uskonnon rituaaleista ja palvelee myös oppimisen ja pohdinnan lähteenä uskonnonharjoittajille ja opiskelijoille nykypäivänä.