Parashat Mishpatim on yksi Tooran lukujaksoista, joka sijoittuu toisen kirjan, Shemotin (Exoduksen) lukuun. Tämä lukujakso käsittelee monia erilaisia oikeudellisia määräyksiä ja sääntöjä, joita israelilaiset saivat Mooseksen kautta Jumalalta.
Parashat Mishpatim alkaa johdannolla, jossa Jumala antaa israelilaisille erilaisia säädöksiä ja lakeja, jotka koskevat esimerkiksi orjien kohtelua, henkilövahinkojen aiheuttamista, omaisuuden varkauden korvaamista ja monia muita aiheita. Nämä säädökset olivat tarkoitettu ohjeiksi ja säännöiksi israelilaisille elämän eri alueilla.
Yksi merkittävä osa Parashat Mishpatimia on ”Seitsemännessä vuodessa tapahtuva vapautus” tai ”shemitah” -laki. Tämä laki määrää, että joka seitsemäs vuosi tulee olemaan lepoaika, jolloin maanviljelijöiden tulee jättää pellot viljelemättä ja antaa maan levätä. Lisäksi tämän lakipykälän mukaan kaikki juutalaiset velat annetaan anteeksi ja orjat vapautetaan.
Parashat Mishpatim sisältää myös määräyksiä uhraamisesta ja Jumalan palvelemisesta sekä neuvoja riita-asioiden ratkaisemiseen ja oikeudenkäyntiin. Lukujakson lopussa israelilaiset sitoutuvat noudattamaan näitä säädöksiä ja Jumalan liittoa, jota heidän kanssaan solmittiin aiemmin Parashat Yitro -lukujaksossa.
Parashat Mishpatim on merkittävä lukujakso, koska se sisältää monia käytännön ohjeita ja sääntöjä, jotka koskevat israelilaisten päivittäistä elämää. Nämä säädökset edistävät oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisön hyvinvointia. Lukujakso opettaa myös vastuun ottamisesta ja velvollisuuksista lähimmäisiä kohtaan.
Kokonaisuudessaan Parashat Mishpatim tarjoaa arvokasta opetusta ja ohjausta, jota israelilaiset voivat soveltaa elämäänsä. Se korostaa moraalista vastuuta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisten välisen kohtuullisuuden tärkeyttä. Tämä lukujakso onkin tärkeä osa Tooraa ja juutalaisen perinteen opetusta.