Tish’a B’Av on juutalainen surupäivä, jota vietetään yhdeksäntenä päivänä heprealaisen kuun Av kuukautena. Se muistuttaa useista traagisista tapahtumista juutalaisten historiassa, mukaan lukien Jerusalemin temppelin tuhoutuminen, joka tapahtui kahdesti – ensin babylonialaisten vuonna 586 eKr. ja myöhemmin roomalaisten vuonna 70 jKr. Päivää vietetään paastoten ja rukoillen, ja se on myös aika mietiskelylle ja itsetutkiskelulle.
Alla on ohjeet Tish’a B’Av -juhlan ohjelman ja järjestämisen suhteen:
- Ohjelman suunnittelu:
Rukouspalvelukset: Suunnittele päivän aikana järjestettävät rukouspalvelukset synagogassa tai muussa sopivassa tilassa.
Historialliset kertomukset: Järjestä puheita tai luentoja, jotka kertovat juutalaisille tärkeistä historiallisista tapahtumista, jotka liittyvät Tish’a B’Av -päivään.
Musiikki ja laulut: Vaikka päivä on surullinen, perinteisten surulaulujen, kuten ”Eikha” (Valitusvirsiä) esittäminen, voi auttaa juhlan tunnelman luomisessa.
Raamatun lukeminen: Luetaan valikoituja tekstejä, jotka kertovat temppelin tuhoutumisista ja muista surullisista tapahtumista. - Paastoaminen:
Ohjeista osallistujia noudattamaan paastoa, joka alkaa edellisen päivän auringonlaskusta ja päättyy Tish’a B’Av -päivän auringonlaskuun.
Muistuta osallistujia siitä, että paaston aikana vältetään ruuan, juoman, tupakan, sekä mukavuuksien ja viihteen nauttimista. - Tunnelma:
Luo juhlapaikalle surullinen tunnelma sopivalla valaistuksella ja koristuksilla. Käytä vähemmän koristeita kuin tavallisissa juhlissa.
Vältä musiikin ja tanssin käyttöä päivän aikana. - Yhteisöllisyys:
Kannusta osallistujia olemaan yhdessä, jotta he voivat tukea toisiaan päivän aikana.
Järjestä aikaa, jolloin osallistujat voivat jakaa omia kokemuksiaan ja tunteitaan päivästä. - Pohdinta:
Järjestä hiljentymishetkiä tai meditaatioita, joissa osallistujat voivat miettiä oman elämänsä merkityksellisiä tapahtumia ja olla yhteydessä juutalaisuuden historiaan.
Tarjoa mahdollisuus kirjoittaa muistiinpanoja tai kirjeitä, jotka voi jättää paikan päälle tai lähettää eteenpäin. - Päivän päättäminen:
Päivän päättyessä voitte yhdessä katkaista paaston ja tarjoilla kevyttä ateriaa.
Päätä juhla rukouksella tai seremonialla, joka symboloi toivoa ja yhteenkuuluvuutta.
Tärkeää on kunnioittaa juhlan surullista luonnetta ja luoda tila, joka antaa osallistujille mahdollisuuden muistella menneisyyttä ja ymmärtää sen merkitystä nykyisyydelle. Muista myös kunnioittaa juutalaisia perinteitä ja rituaaleja juhlan järjestämisessä.
Tish’a B’Av surupäivän merkitys
Tish’a B’Av, kirjoitettuna myös Tisha B’Av tai Tisha Be’av, on juhla juutalaisessa kalenterissa, jota vietetään yhdeksäntenä päivänä heprealaisen kuukauden Avin aikana (yleensä heinä-elokuussa gregoriaanisessa kalenterissa). Tämä päivä on yksi juutalaisen surun ja paaston päivistä, ja sillä on suuri historiallinen ja uskonnollinen merkitys juutalaisyhteisölle.
Tish’a B’Av on muistopäivä, joka kunnioittaa kahden ensimmäisen Temppelin tuhoamista Jerusalemissa. Perinteisesti juutalaiset uskovat, että molemmat temppelit tuhoutuivat samana päivänä, juutalaisen kalenterin yhdeksäntenä päivänä Av-kuukautta. Ensimmäinen temppeli tuhoutui Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin II:n joukkojen toimesta vuonna 586 eaa., ja toinen temppeli tuhoutui Rooman valtakunnan joukkojen toimesta vuonna 70 jaa.
Temppelien tuhoaminen oli traaginen ja merkittävä tapahtuma juutalaisille. Ensimmäinen temppeli oli ollut pyhä paikka, jossa suoritettiin monia juutalaisia uskonnollisia seremonioita, ja sen tuhoaminen merkitsi juutalaisten kansallisen itsenäisyyden menetystä. Toisen temppelin tuhoaminen puolestaan lisäsi juutalaisten hajautumista maailmalle ja karkottamista Jerusalemin alueelta.
Tish’a B’Av on paastopäivä, jolloin juutalaiset pidättäytyvät syömästä ja juomasta auringonnoususta auringonlaskuun saakka. Tämä paasto symboloi surua ja katumusta menneistä tragedioista ja toimii myös muistutuksena ihmisten vääryydestä ja sen seurauksista.
Juhlan aikana synagogissa luetaan surullisia tekstejä, kuten Kirja Valituista, joka kuvaa Temppelin tuhoamista ja juutalaisen kansan kärsimyksiä historian aikana. Tish’a B’Avin aikana vältetään myös ilonaiheita ja juhlaan liittyviä tapahtumia, kuten häitä ja juhlia.
Vaikka Tish’a B’Av on erittäin surullinen ja vakava juhla, se toimii myös muistutuksena juutalaisille yhteisölle menneistä tragedioista sekä kutsuna säilyttää ja vahvistaa juutalaisuuden arvoja ja perinteitä.
Tish’a B’Avin merkitys ei rajoitu pelkästään menneisyyden tragedioihin, vaan sillä on myös ajankohtainen ja universaali merkitys juutalaisyhteisölle.
Juhlan aikana juutalaiset pohtivat ja muistelevat menneitä virheitä ja syntejä, jotka ovat johtaneet heidän kärsimyksiinsä ja hajautumiseensa. Tish’a B’Av palvelee siten katumuksen ja parannuksen päivänä, jolloin juutalaiset ovat kutsuttuja arvioimaan omaa käytöstään, suhteitaan toisiinsa ja Jumalaan sekä sitoutumaan eettisempään ja oikeudenmukaisempaan elämäntapaan.
Juhlan viesti ulottuu myös maailmanlaajuisesti. Tish’a B’Av muistuttaa meitä inhimillisestä kärsimyksestä ja ihmisten välisestä vihasta ja epäsopuisuudesta. Se korostaa tarvetta rakentaa rauhaa, ymmärrystä ja empatiaa eri yhteisöjen välille. Tish’a B’Avin sanoma haastaa meidät tunnistamaan menneet virheet, jotta voimme oppia niistä ja estää vastaavia traagisia tapahtumia tulevaisuudessa.
Vaikka Tish’a B’Av on alun perin juutalainen surun päivä, se voi toimia myös inspiraationa ja muistutuksena kaikille meistä arvostamaan rauhaa, kunnioittamaan toisten oikeuksia ja tekemään osamme maailman paremmaksi paikaksi. Se on tilaisuus tarkastella menneisyyttä, ymmärtää sen vaikutukset nykyhetkeen ja toimia paremman tulevaisuuden puolesta.
Tish’a B’Avin jälkeen seuraa seitsemän viikon lohdutuksen aika, joka päättyy juhlaan nimeltä Rosh Hashanah, juutalainen uusivuosi. Tämä ajanjakso edustaa toivoa ja uudistumista, kun juutalaiset pyrkivät parantamaan suhteitaan ja luomaan paremman tulevaisuuden sekä yksilöinä että yhteisönä.
Kaiken kaikkiaan Tish’a B’Av on siis juhla, joka yhdistää menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden. Se auttaa juutalaisyhteisöä muistamaan ja arvostamaan perintöään, samalla kun se kannustaa meitä kaikkia toimimaan paremman maailman puolesta.