Sukkot, juutalaisen kalenterin iloisin juhla, tunnetaan myös nimillä Lehtimajanjuhla ja Sadonkorjuun juhla. Se on syksyn suuri pyhiinvaellusjuhla, joka yhdistää kiitollisuuden sadon antimista, muiston Jumalan suojeluksesta erämaavaelluksen aikana ja hengellisen ilon, joka huipentuu koko viikon kestäviin juhlamenoihin.
Sitä seuraa Shemini Atzeret ja Simchat Torah, jotka päättävät syksyn juhlakauden.
Tässä artikkelissa tarkastelemme Sukkotin historiallisia juuria, uskonnollista merkitystä, perinteitä ja nykyaikaista juhlintaa.
Sukkotin historiallinen ja raamatullinen tausta
Tooran mukaan Jumala käskee:
”Asukaa seitsemän päivää lehtimajoissa… että sukupolvet tietäisivät, kuinka minä annoin israelilaisten asua majoissa, kun vein heidät pois Egyptin maasta.”
(3. Moos. 23:42–43)
Sukkot juhlistaa kahta suurta teemaa:
- Sadonkorjuu: Kiitos menneen vuoden maataloudellisesta sadosta.
- Erämaasuojelus: Muisto siitä, kuinka Jumala suojeli Israelin kansaa heidän kulkiessaan 40 vuotta erämaassa.
Pyhiinvaellusjuhla (Shalosh Regalim)
Sukkot on yksi kolmesta muinaisesta pyhiinvaellusjuhlasta, jolloin israelilaisten tuli saapua Jerusalemin temppeliin tuomaan uhreja ja kiittämään Jumalaa.
Hengellinen merkitys
Sukkotin ilon takana on syvä hengellinen opetus:
- Elämän hauraus: Asuminen väliaikaisessa majassa (sukka) muistuttaa, että aineelliset saavutukset ovat katoavaisia.
- Luottamus Jumalaan: Kuten esi-isämme luottivat Jumalan huolenpitoon erämaassa, myös meitä kutsutaan luottamaan Hänen jatkuvaan suojelukseensa.
- Ykseys ja yhteisöllisyys: Sukkot tuo ihmiset yhteen rukouksen, aterioiden ja ilon merkeissä.
Rabbiininen perinne kutsuu Sukkotia nimellä Zeman Simchatenu – Ilomme aika.
Sukkotin perinteet ja tavat
Sukka – Lehtimaja
Juhlan keskipiste on sukka, väliaikainen maja, jossa vietetään aikaa, syödään aterioita ja mahdollisuuksien mukaan myös nukutaan. Sukka rakennetaan:
- Vähintään kolmesta seinästä.
- Kattona käytetään luonnonmateriaaleja (sechach), jotka päästävät tähtivalon sisään.
Sukka symboloi sekä erämaa-ajan majoja että Jumalan suojeluksen pilvipatsaita.
Arba Minim – Neljä kasvilajia
Tooran käskyn mukaan Sukkotissa otetaan käsiin:
- Etrog (sitrushedelmä) – sydän, viittaa tunteisiin ja sydämen palvelemiseen.
- Lulav (palmunoksa) – selkäranka, viittaa vakauteen.
- Hadas (myrtti) – silmät, hyvien tekojen tarkkaileminen.
- Arava (paju) – huulet, rukouksen ja puheen merkitys.
Näitä ravistellaan neljään ilmansuuntaan ja ylöspäin sekä alaspäin, symboloiden Jumalan läsnäoloa kaikkialla.
Hallel ja Hoshanot
Synagogassa lauletaan Hallel-psalmeja (Psalmit 113–118) ja kierretään seurakuntasalin ympäri Hoshanot-rukoustenkera, pyytäen Jumalalta siunausta tulevalle vuodelle.
Vieraanvaraisuus – Ushpizin
Perinteen mukaan sukkassa kutsutaan hengellisesti mukaan seitsemän raamatullista vierasta (Ushpizin): Abraham, Iisak, Jaakob, Mooses, Aaron, Joosua ja Daavid. Tämä käytäntö korostaa vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Shemini Atzeret ja Simchat Torah
Shemini Atzeret (8. juhlapäivä)
Vaikka Shemini Atzeret seuraa Sukkotia, se on erillinen juhla, joka symboloi Jumalan toivetta, että kansa viipyisi vielä hetken ennen juhla-ajan päättymistä. Rukoillaan erityisesti sateen siunausta tulevalle maatalousvuodelle.
Simchat Torah
Simchat Torah päättää juhla-ajan:
- Tooran lukukierros saatetaan päätökseen ja aloitetaan uudelleen.
- Seurakunnat juhlivat iloisilla tansseilla (hakafot) Toorarullien kanssa.
Sukkot Israelissa ja diasporassa
Israelissa Sukkot näkyy kaikkialla:
- Sukkia rakennetaan katujen varsille, pihoille ja parvekkeille.
- Kansalliset juhlat ja musiikkitapahtumat tuovat yhteen eri yhteisöjä.
- Temppelin vesikannon muistojuhlia (Simchat Beit HaShoeivah) järjestetään erityisesti Jerusalemissa.
Diasporassa Sukkotia vietetään sekä uskonnollisissa että kulttuurisissa yhteisöissä, ja se toimii usein juutalaisen identiteetin vahvistajana.
Ajankohtainen merkitys
Sukkotin sanoma on ajaton ja universaali:
- Se muistuttaa kiitollisuuden tärkeydestä materiaalisesta ja hengellisestä sadosta.
- Se korostaa elämän haurautta ja riippuvuutta Jumalasta.
- Se kutsuu yhteisöllisyyteen, jakamiseen ja iloon, jotka ovat tärkeitä myös nykyaikana, kun yhteisöjen eheys on usein koetuksella.
Ympäristötietoisessa ajassa sukkan luonnonmateriaalien ja yksinkertaisuuden sanoma haastaa pohtimaan kestävää elämäntapaa.
Sukkot on enemmän kuin sadonkorjuujuhla – se on elämän ilon ja Jumalan huolenpidon juhla. Se yhdistää historian, yhteisön ja hengellisen kasvun:
- Kiitollisuus: menneen vuoden siunauksista.
- Luottamus: Jumalan jatkuvaan suojaan.
- Ilo: yhteisestä elämästä ja Tooran opetuksista.
Chag Sameach – Iloista Sukkotia!