Valikko Sulje

Sukkot juhlan raamatullinen tausta

Sukkot, joka tunnetaan myös nimellä lehtimajanjuhla, on yksi kolmesta suuresta juutalaisesta juhlasta, joita kutsutaan yhteisesti nimellä ”Shalosh Regalim” tai kolme pyhiinvaellusjuhlaa. Toinen kaksi ovat Pääsiäinen (Pesach) ja Viikot (Shavuot). Sukkot on syksyllä vietettävä juhla, joka kestää seitsemän päivää Israelissa ja kahdeksan päivää diasporassa eli niillä alueilla, joilla juutalaiset asuvat Israelin ulkopuolella.

Tooran määräykset

Sukkot-juhlan juuret ovat Toorassa, juutalaisten pyhimmässä kirjassa. Toora sisältää viisi Mooseksen kirjaa, ja siellä annetaan määräykset Sukkot-juhlan viettämisestä.

  1. 3. Moos. 23:33-43: Tämä on ensimmäinen paikka Toorassa, jossa mainitaan Sukkot-juhla. Tässä kohdassa määrätään, että seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä tulee viettää Herran juhlaa seitsemän päivän ajan. Ensimmäisenä päivänä on pyhä kokous ja työtä ei saa tehdä. Seitsemän päivän aikana tulee tuoda Herralle uhreja. Kahdeksantena päivänä on myös pyhä kokous ja Herralle tuodaan uhreja. Siinä kohdassa myös määrätään, että juhlan aikana tulee asua majoissa seitsemän päivää, jotta sukupolvet muistaisivat, että Israelin kansa asui majoissa, kun heidät tuotiin pois Egyptistä.
  2. 4. Moos. 29:12-38: Tässä kohdassa annetaan tarkempia ohjeita uhreista, joita tulee tuoda Herralle Sukkot-juhlan aikana. Jokaiselle seitsemälle päivälle määrätään erilaiset uhrit ja kahdeksantena päivänä on erityinen uhrilahja.
  3. 5. Moos. 16:13-17: Tässä kohdassa annetaan yleisiä ohjeita Sukkot-juhlan viettämisestä. Siinä määrätään, että seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun on korjattu vilja pelloilta ja viinirypäleet viinitarhoista, tulee viettää Herran, Jumalasi, juhlaa seitsemän päivän ajan. Juhlaan tulee osallistua iloisin mielin ja mukana tulee olla lahjoja, jotka on määrätty Herran, Jumalasi, edessä.

Lisätietoa muista raamatullisista lähteistä

Sukkot-juhlasta mainitaan myös muualla Raamatussa, vaikkakin Toorassa annetaan yksityiskohtaisimmat määräykset juhlan viettämisestä. Esimerkiksi kirjassa Nehemia (Neh. 8:13-18) kerrotaan, kuinka israelilaiset viettivät Sukkot-juhlaa palattuaan Babylonian vankeudesta.

Lisäksi myös Sakarjan kirjassa (Sak. 14:16-19) puhutaan Sukkot-juhlasta. Siinä sanotaan, että kaikki maan kansat tulevat vuosittain Jerusalemiin kunnioittamaan Herraa ja viettämään Sukkot-juhlaa. Tämä viittaa aikaan, jolloin Messias hallitsee maan päällä.

Sukkot-juhla on merkittävä osa juutalaista uskontoa ja kulttuuria. Se juontaa juurensa Toorasta, jossa annetaan yksityiskohtaiset määräykset juhlan viettämisestä. Juhlan tarkoituksena on muistaa aikaa, jolloin israelilaiset asuivat majoissa erämaassa Egyptistä lähdön jälkeen, ja kiittää Jumalaa sadonkorjuun ajasta. Sukkot-juhlaa vietetään edelleen nykyään, ja se on yksi tärkeimmistä juutalaisista juhlista.

Sukkotin symboliikka

Sukkot-juhlaan liittyy paljon symboliikkaa, joka juontaa juurensa Raamatusta ja juutalaisista perinteistä. Yksi keskeisimmistä symboleista on sukkah, eli lehtimaja. Tooran mukaan juhlan aikana tulee asua majoissa seitsemän päivää muistoksi ajasta, jolloin israelilaiset asuivat majoissa Egyptistä lähdön jälkeen. Tämä muistuttaa juutalaisia heidän esi-isien koettelemuksista ja Jumalan huolenpidosta erämaavaelluksen aikana.

Toinen tärkeä symboli on lulav, joka on sidottu kimppu palmunoksan, pajun ja myrtin oksista. Lisäksi otetaan etrog, joka on sitrus-hedelmä. Nämä neljä kasvia muodostavat yhdessä ”neljän lajin” kokonaisuuden, joka on myös olennainen osa Sukkot-juhlan viettoon liittyvää symboliikkaa. Tooran mukaan (3. Moos. 23:40) Israelin kansan tulee ottaa näitä kasveja ensimmäisenä päivänä ja iloita Herran edessä seitsemän päivän ajan. Tätä kohtaa on tulkittu perinteen mukaan niin, että nämä neljä kasvia otetaan mukaan juhlan viettoon.

Sukkotin teologinen merkitys

Sukkot-juhlan teologinen merkitys on moniulotteinen. Ensinnäkin, se on muistutus Israelin kansan historiasta ja Jumalan huolenpidosta. Asuminen majoissa ja erityisesti sukkahissa muistuttaa juutalaisia heidän esi-isien vaikeista ajoista erämaassa ja siitä, kuinka Jumala piti heistä huolta.

Toiseksi, Sukkot on kiitoksen ja ilon juhla. Sadonkorjuun aikaan kiitetään Jumalaa sadosta ja siitä, että hän on pitänyt huolta kansastaan. Tämä aspekti juhlasta korostaa Jumalan huolenpitoa ja armoa.

Kolmanneksi, Sukkotilla on myös messiaaninen merkitys. Sakarjan kirjassa mainitaan, että tulevaisuudessa kaikki kansat tulevat Jerusalemiin viettämään Sukkot-juhlaa. Tämä viittaa aikaan, jolloin Messias hallitsee maan päällä ja kaikki kansat tunnustavat hänet.

Sukkot, tai lehtimajanjuhla, on yksi juutalaisuuden tärkeimmistä juhlista. Sen juuret ovat Toorassa, jossa annetaan yksityiskohtaiset määräykset juhlan viettämisestä. Sukkot muistuttaa juutalaisia heidän esi-isien koettelemuksista erämaassa, Jumalan huolenpidosta ja armosta, sekä messiaanisesta toivosta. Juhlaan liittyvä symboliikka, kuten sukkah, lulav ja etrog, on olennainen osa juhlan viettoon ja sen merkityksen ymmärtämistä. Sukkot-juhlaa vietetään edelleen nykyään, ja se on yksi tärkeimmistä ja rakastetuimmista juutalaisista juhlista ympäri maailmaa.

Sukkotin vietto nykyään

Sukkot-juhlaa vietetään edelleen laajasti ympäri maailmaa, ja sen viettoon liittyy monia perinteitä ja tapoja. Nykyinen vietto voi vaihdella paljonkin eri juutalaisyhteisöjen kesken, mutta seuraavat asiat ovat tyypillisiä useimmille juutalaisille:

  1. Sukkah: Juutalaiset rakentavat sukkahin, eli tilapäisen majan, joka muistuttaa niistä majoista, joissa Israelin kansa asui erämaavaelluksensa aikana. Sukkahin rakentamiseen ja koristeluun liittyy monia perinteitä, ja se on usein yhteisöllinen tapahtuma.
  2. Lulav ja Etrog: Juhlan aikana juutalaiset pitävät käsissään lulavia ja etrogia ja heiluttavat niitä kaikkiin ilmansuuntiin, mikä symboloi Jumalan kaikkialla läsnäoloa.
  3. Hoshana Rabbah: Sukkot-juhlan seitsemännen päivän aikana on tapana kiertää synagogan sisällä lulav ja etrog käsissään ja lausua erityisiä rukouksia. Tätä päivää kutsutaan Hoshana Rabbahiksi.
  4. Simchat Torah: Sukkot-juhlaa seuraa välittömästi toinen juhla, Simchat Torah, jolloin juutalaiset iloitsevat Toorasta. Tänä päivänä Tooran rullat otetaan esiin ja luetaan synagogassa, ja se on iloinen ja juhlava päivä.

Sukkotin viettoon liittyy myös muita tapoja ja perinteitä, kuten erityisten ruokien valmistaminen ja syöminen, vieraiden kutsuminen sukkahiin ja erityisten psalmien (Hallel) lausuminen. Lisäksi on tapana viettää aikaa sukkahissa mahdollisimman paljon, syödä siellä ateriat ja jopa nukkua siellä.

Sukkot ja kristinusko

Vaikka Sukkot on ensisijaisesti juutalainen juhla, sillä on myös merkitystä kristityille. Monet kristityt uskovat, että Jeesus vietti Sukkot-juhlaa, ja joissakin kristillisissä yhteisöissä on tapana rakentaa sukkah ja viettää juhlaa samalla tavalla kuin juutalaiset. Tämä on tapa muistaa Israelin kansan historiaa ja Jumalan huolenpitoa sekä juhlia Jeesuksen messiaanista merkitystä.

Lisäksi joissakin kristillisissä perinteissä uskotaan, että Sukkot viittaa Jeesuksen toiseen tulemiseen ja aikaan, jolloin hän hallitsee maan päällä. Tämä näkemys perustuu muun muassa Sakarjan kirjan kohtaan, jossa puhutaan kaikkien kansojen tulemisesta Jerusalemiin viettämään Sukkot-juhlaa.

Sukkot, lehtimajanjuhla, on yksi juutalaisuuden tärkeimmistä ja arvostetuimmista juhlista. Sen viettoon liittyy paljon symboliikkaa ja perinteitä, jotka muistuttavat Israelin kansan historiasta, Jumalan huolenpidosta ja messiaanisesta toivosta. Vaikka Sukkot on ensisijaisesti juutalainen juhla, sillä on merkitystä myös kristityille, ja se muistuttaa kaikkia uskovaisia Jumalan huolenpidosta ja armosta.