Rosh Hashanah on juutalainen uusivuosi, joka merkitsee juutalaisen kalenterivuoden alkua. Se on yksi juutalaisen uskonnon tärkeimmistä ja pyhimmistä päivistä. Rosh Hashanah on hepreaa ja tarkoittaa ”vuoden päätä” tai ”pään alkua”. Se on kaksipäiväinen juhla, joka alkaa heprealaisen kuukauden Tishrei’n ensimmäisenä päivänä, ja se on osa juutalaisten korkeita pyhiä päiviä, jotka päättyvät kymmenen päivää myöhemmin Jom Kippurin, sovituspäivän, viettoon. Tämä artikkeli käsittelee Rosh Hashanah’n historiallista ja uskonnollista taustaa, sen merkitystä juutalaisessa kalenterissa ja miten se on kehittynyt ajan myötä.
Historiallinen tausta
Rosh Hashanah’n juuret ulottuvat Vanhan testamentin, heprealaisen Raamatun, aikaan. Toora, juutalaisuuden pyhä kirja, viittaa siihen nimellä ”Zikaron Teru’ah” (muistopäivä torvensoitolla) tai ”Yom Teru’ah” (torvensoiton päivä). Ensimmäinen maininta Rosh Hashanah’sta löytyy Tooran kirjasta 3. Mooses (Leviticus) 23:24-25, jossa se määrätään pidettäväksi ”seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä” ja siitä tulee olla ”levon päivä, muistopäivä torvensoitolla”.
Uskonnollinen tausta
Rosh Hashanah on paljon enemmän kuin vain uuden vuoden juhla. Se on aika, jolloin juutalaiset uskovat, että Jumala arvioi jokaisen ihmisen teot menneeltä vuodelta ja päättää heidän kohtalonsa tulevalle vuodelle. Sen vuoksi Rosh Hashanah on myös tunnettu nimellä ”Din päivä” (tuomion päivä) tai ”Heshbon Hanefesh” (sielun laskemisen päivä).
Rosh Hashanah’n aikana on tapana käydä synagogassa ja rukoilla erityisiä rukouksia, jotka löytyvät Machzor-rukouskirjasta, joka on erityinen rukouskirja juutalaisten korkeille pyhille päiville. Yksi tärkeimmistä rituaaleista on shofar-soittimen, oinaan sarvesta tehdyn torven, puhaltaminen. Shofar-puhallus on perinne, joka juontaa juurensa Raamatun aikoihin, ja sillä on monia symbolisia merkityksiä, kuten herätyskutsu parannukseen ja muistutus Aabrahamin uhrauksesta.
Rosh Hashanah ja juutalainen kalenteri
Juutalainen kalenteri on kuukalenteri, joka perustuu sekä kuun että auringon kiertojen laskemiseen. Se on yhdistelmä aurinko- ja kuukalenteria. Rosh Hashanah merkitsee juutalaisen kalenterivuoden alkua, ja se on yksi neljästä uudesta vuodesta juutalaisessa kalenterissa. Tishrei on seitsemäs kuukausi juutalaisessa kalenterissa, mutta se on katsottu vuoden ensimmäiseksi kuukaudeksi, koska se on kuukausi, jona maailma luotiin Tooran mukaan.
Kehitys ajan myötä
Vaikka Rosh Hashanah’n perusperiaatteet ja perinteet ovat pysyneet samoina vuosisatojen ajan, sen vietto on kehittynyt ja muuttunut ajan myötä. Esimerkiksi, Tooran aikana Rosh Hashanah oli yhden päivän juhla, mutta se laajennettiin kaksipäiväiseksi Talmudin aikana (juutalaisen suullisen lain kokoelma), koska epävarmuus siitä, milloin uusi kuukausi alkoi. Lisäksi, Tooran aikana Rosh Hashanah oli enemmän maatalousjuhla, kun taas nykyään se on enemmän uskonnollinen ja hengellinen juhla.
Nykyään Rosh Hashanah’ta vietetään eri tavoin eri puolilla maailmaa ja eri juutalaisissa yhteisöissä. Esimerkiksi, Ashkenazi-juutalaiset (Keski- ja Itä-Euroopan juutalaiset) ja Sefardijuutalaiset (Espanjan ja Portugalin juutalaiset) viettävät sitä hieman eri tavoin, ja heillä on omat perinteensä ja tapansa. Vaikka perusrituaalit, kuten shofar-puhallus ja erityiset rukoukset, ovat samat kaikissa yhteisöissä, on olemassa monia paikallisia perinteitä ja tapoja, jotka tekevät jokaisen yhteisön vietosta ainutlaatuisen.
Rosh Hashanah on juutalainen uusivuosi ja yksi juutalaisuuden tärkeimmistä ja pyhimmistä päivistä. Se on aika, jolloin juutalaiset uskovat, että Jumala arvioi jokaisen ihmisen teot ja päättää heidän kohtalonsa tulevalle vuodelle. Rosh Hashanah on myös aika parannukseen, rukoukseen ja perheen yhteenkokoontumiseen. Vaikka sen perusperiaatteet ja perinteet ovat pysyneet samoina
samoina vuosisatojen ajan, sen vietto on kehittynyt ja muuttunut eri juutalaisyhteisöissä ympäri maailmaa.
Perinteisiä tapoja
Rosh Hashanah’n aikana on monia perinteitä ja tapoja, joita noudatetaan. Yksi tunnetuimmista on omenan dipkaaminen hunajaan, mikä symboloi toiveita makeasta ja onnellisesta uudesta vuodesta. Myös uuden vuoden aattona on tapana syödä symbolisia ruokia, kuten granaattiomena, jonka siemenet symboloivat runsautta ja hyviä tekoja, ja pääruokia, kuten kala- tai lampaanpää, jotka symboloivat päälliköksi tulemista ja uuden alun johtajuutta.
Rosh Hashanah on myös aika, jolloin monet juutalaiset lähettävät toisilleen kortteja ja toivottavat ”Shana Tova” eli ”hyvää vuotta”. Lisäksi on tapana käydä synagogassa ja osallistua erityisiin rukouksiin ja palveluihin, jotka on tarkoitettu tälle päivälle.
Rosh Hashanah ja Jumalan kirjat
Uskotaan, että Rosh Hashanah’n aikana Jumala avaa kolme kirjaa: Elämän kirjan, kuoleman kirjan ja välillä olevan kirjan. Vanhurskaat kirjoitetaan Elämän kirjaan, joka takaa heille hyvän ja onnellisen vuoden. Pahat kirjoitetaan Kuoleman kirjaan, joka tarkoittaa huonoa vuotta. Ne, jotka ovat välillä, eli eivät ole täysin vanhurskaita eivätkä täysin pahoja, kirjoitetaan välillä olevaan kirjaan. Heillä on kymmenen päivää aikaa parantaa tapansa Jom Kippuriin asti, jolloin Jumala päättää heidän kohtalonsa.
Rosh Hashanah on juutalaisen kalenterin tärkeä osa ja sillä on syvällinen merkitys juutalaiselle yhteisölle ympäri maailmaa. Se on aika uudistumiselle, parannukselle ja rukoukselle. Se on myös aika, jolloin juutalaiset lähettävät toisilleen toiveita onnellisesta ja makeasta uudesta vuodesta ja viettävät aikaa perheidensä kanssa. Vaikka sen vietto ja perinteet voivat vaihdella eri juutalaisyhteisöissä, sen perusviesti ja merkitys pysyvät samana: se on aika arvioida menneitä tekoja ja pyrkiä parempaan tulevaisuuteen.
Rosh Hashanah nykyajassa
Nykyään Rosh Hashanah’ta vietetään monilla eri tavoilla eri puolilla maailmaa. Joissakin yhteisöissä on tapana viettää päivää perheen ja ystävien kanssa, syöden erityisiä ruokia ja osallistuen synagogan palveluihin. Toisissa yhteisöissä päivä on hiljaisempi ja vietetään enemmän rukouksen ja itsereflektion parissa. Joissakin maissa, kuten Israelissa, Rosh Hashanah on kansallinen vapaapäivä, kun taas toisissa maissa se on työpäivä ja juhlinta tapahtuu illalla ja viikonloppuna.
Internet ja sosiaalinen media ovat myös vaikuttaneet Rosh Hashanah’n viettoon. Monet juutalaiset lähettävät toisilleen toivotuksia ja jakavat perinteitä ja reseptejä verkossa. Lisäksi monet synagogat ja järjestöt lähettävät livestream-palveluita ja virtuaalisia rukouksia niille, jotka eivät pääse paikalle henkilökohtaisesti.
Koronaviruspandemian vaikutus
Koronaviruspandemia on vaikuttanut myös Rosh Hashanah’n viettoon. Monet synagogat ja järjestöt ovat järjestäneet virtuaalisia palveluita ja tapahtumia, jotta ihmiset voivat osallistua turvallisesti kotoa käsin. Lisäksi monet perheet ovat viettäneet juhlaa pienemmässä ryhmässä tai jopa virtuaalisesti yhteydessä toisiinsa videopuhelun kautta.
Rosh Hashanah on juutalaisen uskon ja kulttuurin kulmakivi. Sen historiallinen ja uskonnollinen tausta, sen merkitys juutalaisessa kalenterissa ja sen kehitys ajan myötä ovat kaikki tärkeitä tekijöitä sen ymmärtämisessä ja arvostamisessa. Vaikka vietto ja perinteet voivat vaihdella eri puolilla maailmaa, sen perusviesti ja merkitys pysyvät samana: se on aika uudistumiselle, parannukselle ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta.