Valikko Sulje

Parashat Matot

Parashat Matot on yksi lukujaksoista Toorassa, joka on hepreankielinen nimi viidellenessä Mooseksen kirjassa, Numerot (Bamidbar) 30:2–32:42. Tämä lukujakso käsittelee erilaisia aiheita, kuten valat, sotaretkiä ja maan jakamista israelilaisten kesken.

Parashat Matot alkaa keskustelemalla valoista ja niiden sitovuudesta. Siinä selitetään, että jos joku tekee lupauksen tai vannoo valan, hänen on pidettävä lupauksensa. Toora tarjoaa myös ohjeita siitä, mitä tehdä, jos joku, erityisesti nainen tai tyttö, haluaa rikkoa tai muuttaa lupaustaan.

Seuraavaksi lukujakso kertoo israelilaisten sotaretkestä Midiania vastaan. Jumala käskee Moosesta kostaakseen midianilaisille, jotka olivat houkutelleet israelilaisia harhaan ja johtaneet heitä palvomaan muita jumalia. Sotaretken jälkeen israelilaiset tuhosivat midianilaisen valtakunnan ja ottivat vangiksi naisia, lapsia ja karjaa.

Parashat Matot käsittelee myös heimojen jakamista ja maan jakamista israelilaisten kesken. Kahden ja puolen heimon johtajat, jotka omistivat karjaa, pyytävät Moosesta antamaan heille luvan jäädä asumaan Jordanin itäpuolelle sen sijaan, että menisivät Luvattuun maahan. Mooseksen aluksi vastustaa tätä pyyntöä, mutta lopulta he sopivat asumaan Jordanin itäpuolella sillä ehdolla, että he auttavat muita israelilaisia voittamaan Luvatun maan valtakunnat.

Lopuksi Parashat Matot kertoo israelilaisten ja Jumalan asettamista ehdoista Midianin sotaretken jälkeen. Israelilaisten on jaettava sotasaalis ja saalis Jumalan edessä oikeudenmukaisesti. Sotilaiden on suoritettava rituaalinen puhdistautuminen ennen kuin he voivat palata leiriin. Jumala asettaa myös tarkkoja ohjeita siitä, miten saaliista saa ottaa osan ja miten se on uhrattava.

Parashat Matot tarjoaa monia opetuksia ja moraalisia ohjeita israelilaisille ja lukijoilleen. Se korostaa lupausten ja valojen merkitystä, oikeudenmukaisuutta, Jumalan käskyjen noudattamista sekä velvollisuuksia ja vastuita kansana. Tämä lukujakso tarjoaa syvällisiä näkökulmia ja ohjeita siitä, miten elää oikein ja eettisesti yksilönä ja yhteisönä.