Parashat Emor on yksi Tooran lukujaksoista, joka löytyy Vanhasta testamentista, tarkemmin sanottuna 3. Mooseksen kirjasta (Leviticus). Emor tarkoittaa hepreankielisesti ”sano” tai ”puhu”, mikä liittyy vahvasti tämän lukujakson sisältöön.
Parashat Emor kertoo pääasiassa pappeudesta, pyhistä juhlapäivistä ja uhreista. Lukujakso alkaa ohjeilla, jotka Jumala antoi Moosekselle Aaronin ja hänen poikiensa, pappeuden jälkeläisten, suhteen. Näissä ohjeissa määrätään, miten papit tulee olla puhtaita ja pyhiä suorittaessaan tehtäviään, erityisesti silloin kun he tuovat uhreja Jumalalle.
Emor jatkaa kertomalla juhlapäivistä, kuten sapattista ja pyhistä kokoontumisista, joita israelilaisten tuli viettää. Tämän jälkeen lukujakso keskittyy tarkastelemaan erilaisia uhreja ja niiden merkitystä. Uhreja kutsutaan myös teurasuhreiksi, ja niiden tarkoitus oli lähentää ihmisiä Jumalan kanssa ja sovittaa syntiä. Uhrien tekemiseen liittyi tarkkoja sääntöjä ja määräyksiä, joita tuli noudattaa.
Parashat Emor sisältää myös säännöt papeille ja heidän sukupolvilleen koskien heidän avioliittoaan. Heidän tuli noudattaa tiettyjä rajoituksia koskien puolisoitaan ja heidän siveellisyyttään. Tämä oli osa Jumalan asettamaa pyhyyden ja puhtauden vaatimusta papistolle.
Vaikka Parashat Emor sisältää paljon yksityiskohtaisia ohjeita ja määräyksiä, sen pääteema on pyhyys ja Jumalan kansan erottaminen muista kansoista. Se korostaa Jumalan pyhyyttä ja hänen haluaan, että hänen kansansa elää pyhää elämää ja noudattaa hänen käskyjään.
Parashat Emor antaa meille mahdollisuuden ymmärtää Tooran aikakautista kontekstia ja sitä, miten Jumala antoi ohjeita ja määräyksiä israelilaisille heidän uskonnonharjoituksistaan ja elämäntavoistaan. Vaikka monet näistä käskyistä ja määräyksistä eivät välttämättä enää ole osa nykyajan juutalaista uskontoa, Parashat Emor tarjoaa silti arvokkaita opetuksia ja näkökulmia juutalaisen uskon perinteeseen.